Kosteudenhallinta on yksi rakentamisen keskeisimmistä laadunhallintakysymyksistä, sillä sen laiminlyönti kasvattaa merkittävästi hankkeen kustannuksia ja kosteus voi vaurioittaa rakennusmateriaaleja peruuttamattomasti. Kosteudelle altistunut rakennusmateriaali aiheuttaa ongelmia niin rakennusvaiheessa, kuin vuosien päästä esimerkiksi sisäilmaongelmina, rakennevaurioina ja niistä aiheutuvina kalliina korjauksina. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kosteusvauriot käytännössä tarkoittavat, mitkä materiaalit ovat herkimpiä kosteusvaurioille ja miten kosteudenhallintaosaamista voidaan kehittää työmaalla.
Mitä kosteusvaurioita rakennusmateriaaleihin voi syntyä?
Liiallinen kosteus aiheuttaa rakennusmateriaaleihin vaurioita ja materiaalin rakenteen, lujuuden tai pinnan muutoksia. Liiallisen kosteuden yleisimpiä seurauksia ovat home ja mikrobien kasvu, materiaalin turpoaminen tai halkeilu, lujuuden heikkeneminen sekä pinnoitteiden irtoaminen. Kosteuden aiheuttamat vauriot voivat syntyä nopeasti, mutta niiden seuraukset ilmenevät usein vasta myöhemmin.
Kosteus vaikuttaa materiaaleihin eri tavoin riippuen altistuksen kestosta ja olosuhteista. Lyhytaikainen kastuminen ei välttämättä aiheuta pysyvää vauriota, jos materiaali pääsee kuivumaan hallitusti. Pitkäaikainen tai toistuva altistus sen sijaan voi muuttaa materiaalin ominaisuuksia pysyvästi. Erityisen ongelmallista on, kun kosteus jää rakenteen sisään eikä pääse haihtumaan. Näin kosteus luo otolliset olosuhteet mikrobien kasvulle ja rakenteen pitkäaikaiselle heikkenemiselle.
Mitkä rakennusmateriaalit ovat herkimpiä kosteudelle?
Kosteudelle herkimpiä ovat orgaaniset materiaalit, kuten puu, puupohjaiset levyt ja kipsilevyt. Nämä materiaalit imevät kosteutta, turpoavat ja tarjoavat kasvualustan homeelle. Myös eristemateriaalit, kuten mineraalivilla, menettävät kostuessaan eristyskykyään. Betoni ei homehdu, mutta liiallinen kosteus hidastaa sen kuivumista ja vaikuttaa sen pinnoitettavuuteen.
Puutavara on erityisen altis, koska se on hygroskooppinen materiaali eli se tasapainottaa kosteuspitoisuutensa ympäristön mukaan. Sateinen tai kostea sää voi nostaa puun kosteuspitoisuuden tasolle, jolla mikrobikasvu käynnistyy. Kipsilevyt puolestaan voivat menettää rakenteellisen lujuutensa jo lyhyen kastumisen seurauksena, eikä kuivunut kipsilevy välttämättä palaa alkuperäiseen lujuuteensa. Lattiatasoitteet ja muut sementtisidonnaiset tuotteet vaativat tarkasti hallitut olosuhteet, jotta niiden kuivuminen ja kovettuminen tapahtuvat suunnitellusti.
Miten kosteus pääsee rakennusmateriaaleihin työmaan aikana?
Työmaalla rakennusmateriaaleihin pääsee kosteutta useimmiten sadevedestä, maaperän kosteudesta tai rakenteiden sisältämästä rakennuskosteudesta. Materiaalit altistuvat kosteudelle myös kuljetuksen, varastoinnin ja asennusvaiheen aikana, jos suojaus on puutteellinen.
Rakennuskosteus on merkittävä tekijä erityisesti betonirakenteissa, jotka sisältävät valuvaiheessa suuren määrän vettä. Kosteus poistuu betonista hitaasti, ja jos rakenteen päälle asennetaan pintamateriaaleja liian aikaisin, betoni ei pääse kuivumaan. Lumen ja jään sulamisvedet voivat päätyä rakenteisiin, jos materiaaleja varastoidaan ulkona ilman suojausta tai suojaus on vaillinainen. Sisätiloissa kosteutta voi syntyä rakennusaikaisesta vedenkäytöstä, kuten betonin kastelusta tai pesuista.
Kuinka paljon kosteusvauriot maksavat?
Kosteusvauriot voivat kasvattaa rakennushankkeen kustannuksia merkittävästi. Vaurioituneet materiaalit on usein uusittava kokonaan, mikä tarkoittaa sekä kasvavia materiaalikustannuksia että lisätyötä. Jos vaurio havaitaan vasta myöhemmin, korjaustyöt voivat vaatia rakenteiden avaamista ja laajoja purkutöitä, jotka moninkertaistavat alkuperäiset kustannukset.
Kustannusvaikutukset eivät rajoitu pelkästään materiaaleihin ja työtunteihin. Kosteusvauriot voivat aiheuttaa aikatauluviivästyksiä, jotka kasvattavat hankkeen kokonaiskustannuksia ja voivat johtaa sopimussakkoihin tai muihin taloudellisiin seuraamuksiin. Pitkällä aikavälillä rakennuksen käyttäjille aiheutuvat sisäilmaongelmat ja niistä seuraavat korjaustarpeet voivat ylittää alkuperäiset rakennuskustannukset moninkertaisesti.
Miten rakennusmateriaaleja suojataan kosteudelta oikein?
Rakennusmateriaalien suojaaminen kosteudelta perustuu kolmeen periaatteeseen: oikeaan varastointiin, riittävään suojaukseen rakennusaikana ja kosteuden seurantaan. Materiaalit varastoidaan irti maasta ja katetaan siten, että ilma pääsee kiertämään, mutta sadevesi ei pääse suoraan kosketukseen materiaalin kanssa.
Varastoinnissa on keskeistä, että materiaaleja ei jätetä alttiiksi kosteudelle pidemmäksi aikaa kuin on tarpeen. Herkimmät materiaalit, kuten kipsilevyt ja puupohjaiset levyt, siirretään sisätiloihin tai tiiviiseen suojaukseen heti toimituksen jälkeen. Rakennusaikana avoimet rakenteet suojataan sääsuojauksilla, jotka estävät sadeveden pääsyn rakenteisiin. Kosteudenhallinta on parhaimmillaan suunnitelmallista toimintaa, joka alkaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja jatkuu läpi koko rakennusprosessin.
Miten kosteudenhallintaosaamista kehitetään rakennusyrityksessä?
Koko henkilöstön on hyvä ymmärtää kosteuden aiheuttamat riskit ja osata toimia oikein eri rakennusvaiheissa. Osaaminen ei synny itsestään, vaan se edellyttää järjestelmällistä kouluttautumista niin työntekijöiltä kuin toimihenkilöiltäkin.
Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa tähän tarpeeseen eKosteus-verkkokoulutuksen, joka on suunnattu rakennusalan työntekijöille ja toimihenkilöille. Koulutus käsittelee kosteuden aiheuttamia ongelmia, niiden ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kosteuden vaikutuksia rakennusten kestävyyteen ja sisäilman laatuun. Koulutus on saatavilla suomeksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi, joten se sopii hyvin monikulttuurisille työyhteisöille.
eKosteus-koulutuksen suoritus on voimassa viisi vuotta. Koulutus on tilattavissa kertatilauksena tai kestotilauksena RATEKOn verkkokaupasta. Rakennusteollisuus RT:n liittoyhteisön jäsenet saavat eKoulutuksista 35 prosentin alennuksen, ja alennus aktivoituu automaattisesti y-tunnuksen perusteella.
Kosteudenhallintaosaaminen on investointi, joka näkyy rakennushankkeessa laatuna ja kosteusvaurioista aiheutuvien lisäkustannusten vähenemisenä. Tutustu eKosteus-verkkokoulutukseen RATEKOn verkkokaupassa ja kehitä työyhteisösi kosteudenhallintaosaamista.