Mitä vähähiilisyys tarkoittaa korjausrakentamisessa?

Rakennettu ympäristö ja rakentaminen ovat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä Suomessa ja koko Euroopassa. Korjausrakentaminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pienentää rakennuskannan ympäristövaikutuksia ilman, että rakennus pitää purkaa ja rakentaa uudelleen. Vähähiilinen korjausrakentaminen on noussut keskeiseksi teemaksi alalla, ja vuonna 2026 se on yhä vahvemmin osa sekä lainsäädäntöä että yritysten, kaupunkien ja kuntien omia tavoitteita.

Mitä vähähiilisyys tarkoittaa korjausrakentamisessa?

Vähähiilisyys korjausrakentamisessa tarkoittaa rakentamisen koko elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen tietoista vähentämistä. Käytännössä tämä kattaa materiaalivalinnat, työmaan energiankäytön, kuljetukset ja vanhojen rakenteiden hyödyntämisen uusien materiaalien sijaan. Tavoitteena on pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä jokaisessa vaiheessa.

Korjausrakentamisessa vähähiilisyys eroaa uudisrakentamisesta siinä, että lähtökohtana on olemassa oleva rakennus. Tämä tarkoittaa, että suuri osa rakennusmateriaalien valmistukseen jo kuluneesta energiasta on jo sidottu rakenteisiin. Korjaamalla sen sijaan, että puretaan ja rakennetaan uutta, voidaan tätä hiiltä hyödyntää sen sijaan, että se hukataan.

Miksi vähähiilisyys on tärkeää juuri korjausrakentamisessa?

Vähähiilisyys on erityisen tärkeää korjausrakentamisessa, koska Suomen rakennuskanta on vanhaa ja korjaustarve on suuri. Korjaamalla olemassa olevia rakennuksia energiatehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä ilman uudisrakentamisen materiaalipäästöjä. Rakennusten käytönaikainen energiankulutus pienenee samalla huomattavasti.

Rakennukset vastaavat vastaa merkittävästä osasta Suomen ilmastopäästöjä, kun lasketaan yhteen rakentaminen, rakennusten lämmitys ja käyttö sekä purkaminen. Korjausrakentaminen kohdistuu juuri siihen osaan rakennuskantaa, jossa energiatehokkuus on usein heikoin. Vanhojen rakennusten vaipan tiivistäminen, talotekniikan uusiminen ja lämmitysjärjestelmien päivittäminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää pitkäksi aikaa eteenpäin.

Energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet ja niitä tukeva lainsäädäntö, kuten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano ohjaavat alaa entistä tiukemmin kohti kestävää korjausrakentamista. Yrityksille ja kiinteistönomistajille tämä tarkoittaa, että vähähiilisyysosaaminen on muuttunut kilpailuedusta välttämättömyydeksi.

Mistä korjausrakentamisen hiilipäästöt syntyvät?

Korjausrakentamisen rakennusaikaiset kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pääasiassa neljästä lähteestä: rakennusmateriaalien valmistuksesta ja kuljetuksesta, työmaan energiankäytöstä, vanhojen rakenteiden purkamisesta ja hävittämisestä. Näistä materiaalien valmistus muodostaa usein suurimman yksittäisen päästöerän.

• Materiaalien valmistus: Betoni, teräs ja muut rakennusmateriaalit vaativat paljon energiaa tuotantoprosessissaan. Mitä enemmän uusia materiaaleja hankkeessa käytetään, sitä suurempi on materiaalien hiilijalanjälki.
• Kuljetukset: Pitkät kuljetusmatkat kasvattavat päästöjä erityisesti silloin, kun materiaalit tulevat kaukaa tai niitä kuljetetaan useassa erässä.
• Työmaan energiankäyttö: Rakennuskoneet, lämmitys ja valaistus kuluttavat energiaa, jonka tuotantotapa vaikuttaa suoraan työmaan hiilipäästöihin.
• Purkujätteet: Vanhojen rakenteiden purkaminen tuottaa jätettä, jonka käsittely ja loppusijoitus aiheuttavat päästöjä, ellei materiaalia hyödynnetä esimerkiksi kierrätyksen kautta.

Korjausrakentamisessa on myös huomioitava, että hankkeen laajuus vaikuttaa suoraan päästöihin. Pieni pintaremontti tuottaa huomattavasti vähemmän päästöjä kuin koko rakennuksen peruskorjaus, jossa puretaan suuria rakenteita ja vaihdetaan talotekniikka kokonaan.

Miten vähähiilisyyttä voidaan mitata korjaushankkeessa?

Vähähiilisyyttä korjaushankkeessa mitataan hiilijalanjälkilaskennalla, jossa arvioidaan hankkeen eri vaiheiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Laskenta perustuu tyypillisesti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina. Tulokset kertovat, mistä päästöt syntyvät ja missä vähentämispotentiaali on suurin.

Suomessa uudis- ja korjausrakentamisen vähähiilisyyttä ohjaavat rakentamislaki sekä ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelossa. Ilmastoselvityksen mukaisessa laskennassa tarkastellaan:

1. Materiaalien valmistus, hankinta ja kuljetukset ennen rakentamista
2. Rakentaminen ja työmaan toiminnot
3. Rakennuksen käyttö ja ylläpito korjauksen jälkeen
4. Purkaminen ja materiaalien kierrätys hankkeen lopussa

Mittaaminen on tärkeää, koska ilman konkreettisia lukuja on vaikea asettaa tavoitteita tai vertailla eri ratkaisuvaihtoehtoja. Hiilijalanjälkilaskenta auttaa rakennuttajia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Mitä vähähiilisiä materiaaleja korjausrakentamisessa kannattaa suosia?

Uudelleen käytettävien rakennusosien ja kierrätettyjen materiaalien käyttö on erityisen perusteltua korjaushankkeissa, joissa puretaan vanhoja rakenteita. Tiiliä, puuta ja metalliosia voidaan monessa tapauksessa puhdistaa ja käyttää uudelleen sen sijaan, että ne viedään kaatopaikalle tai kierrätetään energiana. Tämä vähentää sekä jätemäärää että uusien materiaalien tarvetta. Rakennuksen vanha betonirunko kannattaa pyrkiä hyödyntämään.

Miten rakennusalan ammattilainen voi kehittää vähähiilisyysosaamistaan?

Rakennusalan ammattilainen voi kehittää vähähiilisyysosaamistaan täydennyskoulutusten avulla, jotka käsittelevät kestävää rakentamista, materiaalivalintoja ja hiilijalanjälkilaskentaa. Osaamisen kehittäminen on tärkeää, koska vähähiilisyysvaatimukset kasvavat sekä lainsäädännön että asiakkaiden taholta jatkuvasti.

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa rakennusalan ammattilaisille ajankohtaisia täydennyskoulutuksia, joiden avulla voi pysyä ajan tasalla alan kehittyvistä vaatimuksista. RATEKOn eKoulutus-tuoteperheeseen kuuluu muun muassa eKestävyys, joka käsittelee rakentamisen kestävyyttä ja ympäristönäkökohtia. Lisäksi eKierrätys syventää osaamista rakennusjätteiden kierrätyksestä ja materiaalien uudelleenkäytöstä, jotka ovat keskeinen osa vähähiilisen korjausrakentamisen käytäntöjä.

Koulutukset on tuotettu yhteistyössä rakennusalan yritysten ja asiantuntijoiden kanssa, mikä varmistaa, että sisältö vastaa todellisia työelämän tarpeita. Rakennusteollisuus RT:n liittoyhteisön jäsenet saavat RATEKOn eKoulutuksista 35 prosentin alennuksen, ja alennus aktivoituu automaattisesti y-tunnuksen perusteella.

Vähähiilisyysosaaminen ei ole enää pelkästään suunnittelijoiden tai projektipäälliköiden asia, vaan se koskee kaikkia rakennusalan ammattilaisia työnjohtajista asentajiin. Mitä laajemmin osaaminen leviää työmaalle, sitä paremmin vähähiilisyystavoitteet toteutuvat käytännössä. Koulutukset ovat tilattavissa suoraan RATEKOn verkkokaupasta osoitteessa verkkokauppa.rateko.fi.

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.