Mitä kiertotalous tarkoittaa käytännössä korjausrakentamisessa?

Kiertotalous on noussut yhdeksi rakennusalan keskeisimmistä teemoista, ja erityisesti korjausrakentamisessa sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Korjausrakentaminen tarjoaa luontaisen mahdollisuuden soveltaa kiertotalouden periaatteita, koska työ kohdistuu olemassa olevaan rakennuskantaan, sen materiaaleihin ja rakenteisiin. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kiertotalous korjausrakentamisessa käytännössä tarkoittaa ja miten se näkyy työmaalla arjen tasolla.

Mitä kiertotalous tarkoittaa korjausrakentamisessa?

Kiertotalous korjausrakentamisessa tarkoittaa toimintamallia, jossa rakennusmateriaaleja, rakenteita ja komponentteja pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkään ja tehokkaasti. Sen sijaan että purettavat materiaalit päätyvät jätteeksi, ne arvioidaan, lajitellaan ja ohjataan uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Tavoitteena on sulkea materiaalikierto ja minimoida hukka.

Korjausrakentamisessa kiertotalous eroaa uudisrakentamisesta siinä, että lähtökohtana on aina olemassa oleva rakenne. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa arvioidaan, mitkä rakenteet voidaan säilyttää, mitkä materiaalit voidaan irrottaa ja hyödyntää uudelleen, ja miten purkujäte lajitellaan tehokkaasti. Kestävä rakentaminen alkaa siitä hetkestä, kun päätetään, mitä olemassa olevasta rakennuksesta säilytetään.

Miksi kiertotalous on tärkeää rakennusalalla?

Kiertotalous on tärkeää rakennusalalla, koska rakentaminen ja purkaminen tuottavat merkittävän osan kaikesta yhteiskunnallisesta jätteestä. Materiaalitehokkuus rakentamisessa vähentää sekä ympäristökuormitusta että kustannuksia, ja rakennusalan yrityksillä on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Rakennusjätteiden kierrätys ei ole pelkästään ympäristöteko, vaan se vaikuttaa suoraan yrityksen kilpailukykyyn ja maineeseen. Tilaajat ja rakennuttajat asettavat yhä useammin kiertotalousvaatimuksia hankintaprosesseissaan, ja lainsäädäntö ohjaa alaa entistä tiukempaan materiaalien hyödyntämiseen. Yrityksille, jotka hallitsevat kiertotalousosaamisen, tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Korjausrakentamisen ja kestävän kehityksen yhteys on myös ilmastollinen. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja materiaalien pitäminen kierrossa kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa ja resursseja kuin uuden rakentaminen. Tämä tekee korjausrakentamisesta positiivisen valinnan ympäristön ja ilmaston kannalta.

Miten kiertotalous näkyy käytännön korjaustyömaalla?

Korjaustyömaalla kiertotalous näkyy ennen kaikkea materiaalien lajittelussa, purkujärjestyksessä ja jätehuollon suunnittelussa. Rakennusjätteiden kierrätys edellyttää, että eri materiaalit, kuten betoni, tiili, puu, metalli ja kipsi, pidetään erillään jo purkuvaiheessa, jotta ne voidaan ohjata oikeisiin jatkokäsittelykanaviin.

Kiertotalouden periaatteet näkyvät myös siinä, miten purkutyö suunnitellaan. Valikoiva purku, jossa rakenteet puretaan harkitussa järjestyksessä, mahdollistaa komponenttien ehjänä irrottamisen. Tämä vaatii enemmän suunnittelua kuin perinteinen purku ja tuottaa materiaaleja, jotka voidaan myydä tai käyttää uudelleen.

Lisäksi kiertotalous näkyy hankinnoissa: korjaustyömaalla voidaan suosia kierrätettyjä tai uudelleenkäytettyjä materiaaleja uusien sijaan. Tämä edellyttää, että henkilöstö tietää, mitä materiaaleja on saatavilla ja miten niiden laatu varmistetaan.

Mitä materiaaleja voidaan kierrättää korjausrakentamisessa?

Korjausrakentamisessa kierrätettäviä materiaaleja ovat muun muassa betoni, tiili, teräs, alumiini, puu, kipsilevyt, ikkunat, ovet ja talotekniset komponentit. Lähes kaikki rakennusmateriaalit voidaan hyödyntää uudelleen jollakin tavalla, kun lajittelu ja käsittely tehdään oikein.

• Betoni murskataan ja käytetään täyttömateriaalina tai uuden betonin raaka-aineena.
• Tiili voidaan puhdistaa ja käyttää uudelleen muuraustyössä tai maisemarakentamisessa.
• Teräs ja alumiini ovat arvokkaita kierrätysmateriaaleja, jotka päätyvät metalliteollisuuden raaka-aineeksi.
• Puu soveltuu uudelleenkäyttöön rakenteissa, kun sen kunto on arvioitu, tai energiahyödyntämiseen.
• Kipsilevyt voidaan kierrättää uuden kipsin raaka-aineeksi, kun ne lajitellaan puhtaana.
• Ikkunat, ovet ja kalusteet voidaan myydä tai lahjoittaa uudelleenkäyttöön, jos ne ovat toimintakuntoisia.

Materiaalitehokkuus rakentamisessa edellyttää, että jo purkusuunnitelmassa tunnistetaan, mitkä materiaalit ovat kierrätyskelpoisia ja mitkä vaativat erityiskäsittelyä. Esimerkiksi vaarallisia aineita sisältävät materiaalit, kuten asbesti tai PCB-yhdisteet, on käsiteltävä erikseen.

Miten kiertotalousosaaminen kehitetään rakennusalan yrityksessä?

Kiertotalousosaaminen rakennusalan yrityksessä kehittyy kouluttamalla henkilöstöä tunnistamaan kierrätettävät materiaalit, hallitsemaan jätelajittelun vaatimukset ja ymmärtämään kiertotalouden periaatteet osana päivittäistä työtä. Osaaminen ei synny itsestään, vaan se vaatii tavoitteellista kouluttautumista.

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa tähän tarkoitukseen eKierrätys-verkkokoulutuksen, joka on osa RATEKOn eKoulutus-tuoteperhettä. eKierrätys on itsenäisesti verkossa suoritettava koulutus, joka soveltuu koko työmaahenkilöstölle. Koulutus on käytännönläheinen ja tukee yritysten pyrkimystä parantaa materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä täyttää jätehuollolle asetetut vaatimukset.

Rakennusteollisuus RT:n liittoyhteisön jäsenet saavat RATEKOn eKoulutuksista 35 prosentin alennuksen, ja jäsenalennus aktivoituu automaattisesti y-tunnuksen perusteella. Lisäksi eKoulutukset ovat maksutta rakennusalan tutkinto-opiskelijoiden käytössä, mikä tukee kiertotalousosaamisen kehittymistä jo koulutuksen aikana.

Koulutukset voi tilata suoraan RATEKOn verkkokaupasta, josta tilaus onnistuu myös suurille henkilöstömäärille. Tilauksen jälkeen osallistujat saavat linkit automaattisesti.

Miten vältetään virheet?

Yleisimmät kiertotalouteen liittyvät virheet korjausrakentamisessa ovat puutteellinen materiaalien lajittelu, liiallinen sekajätteen lajittelu ja se, että kierrätysnäkökulma otetaan mukaan liian myöhään hankkeen suunnittelussa. Nämä virheet johtavat siihen, että kierrätyskelpoinen materiaali päätyy kaatopaikalle tai energiahyödyntämiseen, vaikka sille olisi parempi käyttökohde.

Toinen yleinen ongelma on, että purkutyö tehdään liian nopeasti ilman valikoivaa purkusuunnitelmaa. Kun rakenteet puretaan kerralla kokonaisuutena erottelematta, materiaalit sekoittuvat ja niiden kierrätyspotentiaali menetetään. Kiertotalous korjausrakentamisessa edellyttää, että aikataulu ja resurssit mitoitetaan niin, että valikoiva purku on mahdollista.

Kolmas haaste on osaamisen puute. Jos työmaahenkilöstö ei tunnista eri materiaaleja tai tiedä niiden oikeita käsittelytapoja, rakennusjätteiden kierrätys jää puolitiehen. Tämä korostaa koulutuksen merkitystä osana kiertotalousosaamisen rakentamista rakennusalan yrityksissä.